Suomi on ainutlaatuinen jääkiekkomaa. Pelit ovat tiukkoja vastustajasta riippumatta. Taitoa ja kokemusta riittää kyllä. Maailmanmestaruuksia on vain yksi, mutta mitallisijoja on lukuisista arvokisoista. Kuitenkin suomalaisilla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia sellaistenkin joukkueiden kanssa, joita muut jääkiekon suurmaat vievät mennen tullen.
Hyväkin juokkue turhautuu, jos onnistumisia ei tule. Tämä on tuttua paitsi jääkiekossa myös politiikassa. Siinä missä leijona jämähtää kerta toisensa jälkeen keskialueen sumppuun, lukee keskustalainen kerta toisensa jälkeen alle 20% gallup-lukuja. Silloin tarvitaan pelitaktiikan vaihtoa. Uusia ketjuja ja kikkoja on kokeiltava niin monta kertaa, että tuloksia syntyy.
Keskusta on uudistanut kasvojaan aktiivisesti kuntavaalien jälkeen. Eurovaaleihin lähdetään vahvasti erilaisella kamppanjalla kuin edellisissä vaaleissa. Vaikka monet mediat ovat ilkkuneet Kekkosen imagolla ratsastavaa kamppanjaa, on siinä paljon sitä, mitä jäsenet ovat puolueelta odottaneet jo pitkään. Aatetta kirkastetaan ja esille tuodaan niitä onnistumisia, joita Keskusta on puolueena saanut aikaan.
Kamppanja on ollut ainakin toistaiseksi varsin onnistunut. Keskusta on taas Suomen puhutuin puolue. Ainoastaan Perussuomalaisten Timo Soini on välistä rikkonut Keskustan hallitsemaa vaalikeskustelua. Tällä kertaa Soini ei ole kuitenkaan pystynyt saamaan aiempien vuosien kaltaista sympatiaa osakseen. Perussuomalaisten menestys edellisissä vaaleissa alkaa näkyä siinä, ettei kansa koe heitä enää protestipuolueeksi, jolle kaikki on sallittua.
Oma lukunsa on kangertelevien ketjujen uudelleen organisointi. Näkyvä kamppanja on vain yksi osa työtä, joka Keskustalla on edessään. Paikallisosastoihin organisoitunut kenttäväki turhautuu nopeasti, jos tuloksia ei saada. Puolue tarvitsee Kerttu-verkoston kaltaisia liikkeitä, joissa samanhenkiset toimijat ympäri Suomen löytävät toisensa. Alueellisten rajojen mukaan järjestäytyminen tukee kuntapolitiikkaa – kaikkeen muuhun tarvitsemme kansallisia organisaatioita.
En halua hävittää kunnallisjärjestöjen ja piirien verkostoa. Niillä on edelleen tärkeä tehtävä vaalityössä. Ne tuntevat paikalliset tavat ja tietävät, missä vaaleja kannattaa tehdä. Tällä hetkellä ne kuitenkin kuluttavat ihmisiä loppuun myös vaalien välillä.
Uusista verkostoista puhutaan paljon. Nyt tarvitaan Kerttu-verkostolle kavereita myös käytännössä. Olen itse valmis lähtemään etujoukossa mukaan verkostoitumiseen – en kuitenkaan halua rajoittaa järjestöä sukupuolen vaan politiikan lohkojen mukaan. Siksipä jätänkin oman seuranhakuilmoitukseni tämän kirjotuksen päätteeksi:
Hei! Olen 23-vuotias keskustaopiskelija ja etsin samanhenkistä seuraa perustamaan kanssani kansallista Keskusta-järjestöä. Sinulta toivon aitoa tahtoa edistää keskusta-aatetta, kiinnostusta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan tai tietoyhteiskunta-asiohin sekä alle 30 vuoden ikää. Itse olen innostunut ohjelmatyöstä sekä loputtomista aatteellisista keskusteluista. Jos kiinnostuit jätä kommentti, niin ollaan yhteydessä. ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti