Hallituksen energiaesitys on jo ehtinyt tovin vanhentua ja ensimmäinen lähetekeskustelu eduskunnassakin on jo käyty. Vaikka erilaiset kansalaisjärjestöt, poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt sekä eri puolueiden edustajat ovat aktiivisesti rummuttaneet kielteistä ydinvoimakantaa koko kevään, tilanne ehtii vielä kuumentua entisestään kohti H-hetkeä mentäessä. Keskustan puoluekokouksessa asiaa tullaan myös käsittelemään ja ydinvoimaäänestys on varmasti edessä. Nähtäväksi jää miten kenttäväki äänestää ja miten kansanedustajat päätöksen tiimoilta toimivat.
KOL on ollut näkyvästi mukana ydinvoimakeskustelussa lehtien palstoilla, radiossa ja televisiossakin. Ydinvoima sinällään on jo vastoin omia arvoja ja aatteita, mutta keskustalaisena toimintatavat hallituksen ja ministeri Pekkarisen osalta ovat olleet tyrmistyttäviä.
Ensinnäkin huolestuttavaa on se, miten helposti ja mutkattomasti takki voidaan kääntää. Monena vuosikymmenenä ydinvoimaan kriittisesti suhtautuneet ministerit, myivät periaatteensa, kääntyivät ajatuksineen 180 astetta ja päätyivät vahvasti kannattamaan ydinvoimaa, vaikka muuta väittäisivätkin. Omalta osaltaan tämäkin osoittaa, miksi politiikan uskottavuus mönkii pohjamudissa, kun ihmiset käyttäytyvät tuuliviirin tavoin ja vaihtavat mielipidettä kuin paitaa. Ja pyytävät muita vielä seuraamaan esimerkkiä.
Keskustalaiseen toimintatapaan ei myöskään sovi näinkin mittavien ratkaisujen tekeminen ilman puoluekokouksen näkemystä asiasta, etenkään aivan puoluekokouksen alla. Ministereiden päätöksen jälkeen kysytään vasta kenttäväeltä. Puoluekokousta ja kenttäväkeä viedään kuin pässiä narussa. Kumileimasimelle olisi taas töitä.
Ydinvoima on varmasti yksi asiakysymyksistä puoluekokouksessa. Toivottavasti löytyy muitakin ja löydetään yhteisiä poliittisia sisältöjä, joiden voimin mennä kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Suurena huolen aiheena kuitenkin on henkilövalintojen suuri merkitys. Ei, että ne olisivat merkityksettömiä, mutta huolestuttava piirre on se, että ollaan valmiita tukemaan sitä oman kunnan ehdokasta, naista tai miestä, nuorta tai vanhaa ilman juuri minkäänlaista sisältöä. Ollaan valmiita seisomaan toisarvoisten seikkojen takana, eikä niiden asioiden, joilla todella on merkitystä.
KOL on ollut näkyvästi mukana ydinvoimakeskustelussa lehtien palstoilla, radiossa ja televisiossakin. Ydinvoima sinällään on jo vastoin omia arvoja ja aatteita, mutta keskustalaisena toimintatavat hallituksen ja ministeri Pekkarisen osalta ovat olleet tyrmistyttäviä.
Ensinnäkin huolestuttavaa on se, miten helposti ja mutkattomasti takki voidaan kääntää. Monena vuosikymmenenä ydinvoimaan kriittisesti suhtautuneet ministerit, myivät periaatteensa, kääntyivät ajatuksineen 180 astetta ja päätyivät vahvasti kannattamaan ydinvoimaa, vaikka muuta väittäisivätkin. Omalta osaltaan tämäkin osoittaa, miksi politiikan uskottavuus mönkii pohjamudissa, kun ihmiset käyttäytyvät tuuliviirin tavoin ja vaihtavat mielipidettä kuin paitaa. Ja pyytävät muita vielä seuraamaan esimerkkiä.
Keskustalaiseen toimintatapaan ei myöskään sovi näinkin mittavien ratkaisujen tekeminen ilman puoluekokouksen näkemystä asiasta, etenkään aivan puoluekokouksen alla. Ministereiden päätöksen jälkeen kysytään vasta kenttäväeltä. Puoluekokousta ja kenttäväkeä viedään kuin pässiä narussa. Kumileimasimelle olisi taas töitä.
Ydinvoima on varmasti yksi asiakysymyksistä puoluekokouksessa. Toivottavasti löytyy muitakin ja löydetään yhteisiä poliittisia sisältöjä, joiden voimin mennä kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Suurena huolen aiheena kuitenkin on henkilövalintojen suuri merkitys. Ei, että ne olisivat merkityksettömiä, mutta huolestuttava piirre on se, että ollaan valmiita tukemaan sitä oman kunnan ehdokasta, naista tai miestä, nuorta tai vanhaa ilman juuri minkäänlaista sisältöä. Ollaan valmiita seisomaan toisarvoisten seikkojen takana, eikä niiden asioiden, joilla todella on merkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti