tiistai 13. huhtikuuta 2010

Syrjäytyneiden tukeminen lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Perimmältään maahanmuuttajien sopeutumisessa ja nuorison syrjäytymisessä on kyse samasta asiasta. Elinympäristö muuttuu eikä ihminen saa otetta uudesta ympäristöstään. Ympäristö on tässä melko abstraktissa merkityksessä.

Molemmilla tällaisen muutoksen aiheuttaa esimerkiksi työttömyys. Jos nuorella ei ole koulutusta, on hänen vaikea saada työtä nykypäivän yhteiskunnassa. Maahanmuuttajaa taas ei monesti haluta kutsua edes työhaastatteluun. Syynä voi olla vain epätavallinen nimi. Maahanmuuttokeskusteluun kaipaisin mukaan nuorisotyöttömyydestä tuttuja asioita.

Toinen syrjäytymistä nuorilla aiheuttava tekijä on harrastuksien puute. Tuntuu melko todennäköiseltä että myös maahanmuuttaja syrjäytyy, jos hänellä ei ole harrastuksia ja sitä kautta ystäviä. Ihminen tarvitsee ystäviä iästä ja syntyperästä riippumatta. Alkiolaisesta yhteisöllisyydestä voi lähteä hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan.

Poliittisten nuoriso-ja opiskelijajärjestöjen aktivoituminen nuorisotyöttömyyden hoitamisessa on tuoreessa muistissa. Samalta pohjalta voidaan lähteä ratkaisemaan myös maahanmuuttajien ongelmia. Pitää vain sisäistää että kyse on syrjäytymisen estämisestä.

2 kommenttia:

Annamari Jukko kirjoitti...

Omasssa Vastuuyhteiskunta-blogissani tarjoan kaksi kärpästä -ratkaisua pohdintaasi. Kunta voisi "työllistää" sekä nuoret työttömät - joista kaikki eivät suinkaan ole edes syrjäytymisvaarassa - sekä maahanmuuttajat tavalla, josta yhteiskunta hyötyy. On paljon työtä, jota tällä hetkellä kukaan ei tee kuten liikuntakyvyttömien vanhusten vieminen ulos pyörätuoleilla tai seurapelien pelaaminen lasten tai vanhusten kanssa. Jos tällä tavalla työllistetään sekä suomalaisia nuoria että maahanmuuttajia työttömyyskorvauksella, luodaan ystävyyssuhteita, suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään sopeutumista ja parannetaan huimasti maahanmuuttajien kielitaitoa.

Mikko Parkkila kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä. Palkkaa tulisi mielestäni maksaa enemmän kuin mainitsemasi työttömyyskorvauksen verran. Paljon enempää sen ei tarvitsisi kuitenkaan olla. Näin välittömät kustannukset kunnille eivät kasvaisi liikaa. Pitkässä juoksussa tulisi sitten taas säätöjä.