Edustajistovaalien ehdokasasettelu on päättynyt. Keskustaopiskelijat on kasvattanut ehdokasmääräänsä jälleen kerran ja tavoitteena onkin, että keskustalaisten edaattorien määrä kasvaa nykyisestään. Olemme valmistautuneet näihin vaaleihin hyvin ja pitkään. Talvella olimme mukana eduskuntavaalien kamppanjoinnissa ja se toimikin hyvänä harjoituksena tulevaan. Lisäksi KOL on järjestänyt hyvää ja ammattitaitoista koulutusta niin vaalipäälliköille, kuin itse ehdokkaillekkin.
Liittotoimiston lähettämästä materiaaliavusta on myös hyvä ottaa kaikki mahdollinen irti. Oma henkilökohtainen suosikkini on tietenkin vanhat kunnon KOL-pastillit. Näillä karkeilla jokainen potentiaalinen äänestäjä saa suunsa makeaksi. Kuitenkaan en luota täysin pastillien voimaan, sillä minulla ei ole tarpeeksi kavereita joiden äänillä pääsisin OYY:n edustajistoon, vaan on tukeuduttava siihen tuttuun ja turvalliseen argumentaatiokykyyn – niin ja tietenkin kykyyn ymmärtää yhteisiä asioita. Jos saisin tuolla metsällä kulkiessani Tapiolta lupauksen siitä, että olen edaattori OYY:n edustajistossa vuonna 2008, valloittaisin vaikka oululaisten uuden saaren...
Mikä tosiasiassa sitten vaikuttaa kanssaopiskelijan äänestyspäätökseen? Tai siis niiden n.30% äänestyspäätökseen. Ovatko ylioppilaskuntien edustajistovaalit sittenkin vain kaverivaalit, joissa pääsevät läpi ne joilla on paljon kavereita? Poliittisella kannalla ei siis olisi mitään merkitystä ja olisi ollut sama lähteä vaaleihin oman killan listalta.
Äänestyspäätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi SYL:n laatima vaalikone, johon ehdokkaat saavat antaa ilmi omat näkemyksensä yhteisistä, sekä paikallisista kysymyksistä. Tein vertailua pienellä otannalla omien eli kepulaisten joukossa ja huomasin, että meitä on todellakin moneksi. Osa puoltaa jäsenmaksun automaatiota ja osa ei. Osalle opintotuen kehittäminen on asumislisää ja osalle indeksikorotusta. Toisille sopii 16 vuoden ikäraja kunnallisvaaleissa toisille ei. Hei! Mitä tekemistä tuolla on ylioppilaskuntien edunvalvonnan kanssa? No eikait siinä.
Hyvää vaalienalusaikaa kaikille tasapuolisesti! Vielä kun nähtäisiin se, että yliopistoilla jaetaan hernekeittoa ja kuumia makkaroita. Olisivathan ne opiskelijat tyytyväisiä - eikä tarvitsisi purnata sillä hetkellä mistään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Liittotoimiston tuottama materiaali on valtava apu osastoille. Siinä säästyy rahaa ja ennen kaikkea aikaa, jonka voi nyt käyttää vaikka kampanjointiin, tai sitten johonkin muuhun. Lisäksi meillä on ympäri Suomen yhtenäinen ilme.
Ylioppilaskunnan jäsenistä löytyy aina niitä, jotka eivät halua äänestää kiltapohjaisia ehdokkaita, vaan valitsevat ehdokkaansa puoluepoliittisilta listoilta valtiovaalien tapaan. Eli eivät edarivaalit siinä mielessä ole pelkästään kaverivaalit. Kun äänestysprosentti on alle kolmenkymmenen, niin suuri osa on jättänyt äänestämästä kaveria, vaikka sellainen ehdolla olisikin ollut.
Toisaalta on hyvä, että edarivaaleissa äänestetään myös kaveripohjalta. Näin saamme myös sellaisia ääniä jotka menisivät muissa vaaleissa toisen polueen ehdokkaille.
Varmana tarjottaisiin hernekeittoa tai edes makkaroita, jos vaalibudjettimme olisi suurempi. Yliopiston nihkeä suhtautuminen vaalimainontaan ja ylipäänsä kampanjointiin tuli minulle yllätyksenä. Eipä siis ihme, jos ei nuoret eivätkä nuoretaikuiset, opiskelijat - millä ihmeellä sitä porukkaa nimittäisikään - äänestä. Useammlle koko ylioppilaskuntatoiminta on vierasta, eikä äänestäminen kiinnosta.
Hyvää huomenta vaan kaikille! Vähän tuntuu päässä joo...
Meillä HYYssä on arvioitu, että viime vaaleissa kaveriääniä oli korkeintaan kolmasosa annetuista äänistä. Suurin osa siis äänesti jollain muulla perusteella, vaikka useimmilla äänestäjillä todennäköisesti olikin ainakin yksi kaveri ehdolla.
Kaveriäänten merkityksen suhteen ryhmät jakautuivat kolmeen kastiin. Suhteessa vähiten kaveriäänet merkitsivät ainejärjestöille ja vihreille. Keskikastiin jäivät Keskusta ja vasemmisto. Eniten kaveriäänet merkitsivät Kokoomukselle, ruotsinkielisille, demareille ja osakunnille. Näilläkään kaveriäänet eivät nousseet yli puoleen saaduista äänistä.
Toinen samassa yhteydessä tehty havainto oli, että äänestysprosentin nouseminen vuoden 2001 alle 29:stä vuoden 2005 lähes 35:een hyöydytti etupäässä niitä ehdokkaita, jotka muutenkin saivat eniten ääniä. Kaveriäänet annetaan ja peruskannatus saadaan joka tapauksessa, kun taas epävarmempien äänestäjien äänet menevät lähinnä näkyville ehdokkaille.
Tuo Jounin kommentti oli todella mielenkiintoinen. Voisitko vielä avata hieman, että millä tavalla näihin arvioihin päädyttiin? Onko tämä tutkimus netissä jossakin?
Julkisia tutkimuksia ei ole, vaan lähinnä ryhmien sisäisiä analyyseja tarjolla olevasta datasta (esim. http://www.hyal.fi/vaalitulokset/ ). Tulosten varmuus ei ole mitenkään päätähuimaavan suuri, mutta nuo aiemmin mainitsemani johtopäätökset ovat sieltä todennäköisimmästä päästä. Ensi viikolla ollaan jo paljon viisaampia, kun nähdään, miten hyvin vaalitulokset vastaavat johtopäätösten pohjalta tehtyjä ennusteita.
Lähetä kommentti