keskiviikko 19. joulukuuta 2007

Haluammeko säilyttää metsäteollisuuden Suomessa?

Viime aikoina on käyty kovaa keskustelua monien metsäjättien päätöksistä lakkauttaa tehtaitaan ympäri maata. Suurimman huomion on saanut Stora Enson Kemijärven sellutehdas, jonka tuotanto ajetaan kokonaan alas kesään mennessä, kuten myös Summan ja Anjalan yksiköt. Kaikkiaan noin 1100 työntekijää saa lopputilin. Metsäyhtiöille kulunut vuosi on ollut muutenkin tukala, osakekurssit ovat heikentyneet selvästi, viimeksi tänään M-real antoi tulosvaroituksen.

Ennen muuta kemijärveläiset ovat tahtoneet säilyttää sellutehtaan toiminnassa, sillä sen vaikutus on merkittävä lapin metsänomistajille ja ennen kaikkea Kemijärven elinvoimaisuudelle. Tilanteesta erityisen kimurantin tekee se, että valtio omistaa reilun kolmanneksen Stora Ensosta. Kansalaiskeskustelussa on käyty kovaa vääntöä siitä miksi valtio salli tehtaan lakkautuksen. Tosi asia kuitenkin on, että Stora Enson pääasiallinen tehtävä on maksimoida osakkeenomistajiensa voittoa, eikä valtio pysty niin kauan kun se ei omista äänivallasta yli 50 prosenttia, muuttamaan yhtiön hallituksen päätöksiä. Tulisikin enemmän pohtia sitä miksi Stora Enso tahtoo lakkauttaa kannattavan sellutehtaan?

Syy on melko yksiselitteinen, vaikkei sitä julkisessa keskustelussa suoraan useinkaan sanota. Lievästi kannattavakin sellutehdas kannattaa ajaa alas, jos toimenpiteellä saadaan alennetuksi puun kysyntää ja sitä kautta suoraan alennettua puun hintaa. Näin ollen jäljelle jääneet, vielä tehokkaammin toimivat yksiköt, pystyvät tuottamaan entistä suurempaa voittoa. Tämä selittää myös sen, miksi Stora Enso ei tahdo myydä lakkautettua tehdastaan kenellekään. Tällöinhän puun kysyntä säilyisi ennallaan, eikä hinta alenisi, mutta Stora Enso loisi itselleen kilpailijan. Tämä olisi Stora Enson kannalta täysin järjetöntä toimintaa ja vastoin yhtiön perustehtävää eli tuottaa voittoa omistajilleen.

Taloussanomia siteeraten "työnantaja murskaa nyt eliittiduunarit". Mielestäni tiettyjen teollisuusalojen, ennen muuta paperiteollisuuden kohtuuttoman korkeat palkat verrattuna heikomman neuvotteluvoiman aloihin (esim. hoitoala, apteekkiala), ovat isoin syy miksi irtisanomisiin joudutaan. On täysin selvää ettei yksikään metsäyhtiö pysty globaalissa kilpailussa vastaamaan, jos sen työvoimakustannukset ovat monin verroin kilpailijoita suuremmat. Monet kerrat on yritetty tasoittaa palkkaeroja eri alojen välillä, mutta juuri nämä vahvat miesvaltaiset ammattiliitot ovat torjuneet oikeudenmukaiseen tulonjakoon tähtäävät toimet hyvin yksiselitteisesti. Paperimiesten kannattaakin nyt miettiä, millainen loppu ahneella yleensä on.

Ikävä kyllä, tuskin kukaan kykenee leikkaamaan paperimiesten palkkoja riittävästi, jotta laajamittainen paperiteollisuus säilyisi Suomessa. Mielestäni paperimiesten palkkoja voisi leikata huoletta ihan vaan siksi, että saman vaatimustason töiden palkkaerot saataisiin kuriin ja metsäteollisuus ylipäätään säilyisi Suomessa. Tosin kyllähän metsäteollisuutta tulee Suomessa olemaan niin kauan kun täällä on metsää, mutta rajuihin muutoksiin on varauduttava, jos asialle ei tehdä mitään. Siinä on sitten suomalainen metsänomistaja ihmeissään, kun puun arvo romahtaa isolla ärrällä.

Aikaisemmin ennustettiin ettei näin isoja näin mullistuksia tulisi vielä 20 vuoteen. Nyt selvät merkit ovat kuitenkin havaittavissa. Tänään UMP ilmotti suunnittelevansa noin miljardin euron sellutehdasinvestointia Venäjälle yhdessä sikäläisen suuryrityksen kanssa. Ja bisneksessähän luonnollisesti pätee, jos yksi menee, muitten on mentävä perässä, jos mielivät selvitä hengissä. Tulevaisuudessa saattaa todellakin olla, että kaikista nykyaikaisimmat paperitehtaat näkyvät jo rajalta itään katsottaessa, ainakin kun Venäjän valtio parhaansa mukaan luo puutulleja muita kaupanesteitä oman taloutensa suojaksi.

Ei anneta kuitenkaan metsäteollisuuden yllä leijuvien mustien pilvien häiritä joulun viettoamme. Menkäämme metsään hakemaan aina niin tunnelmallinen joulukuusi ja unohtakaamme arjen murheet joulun ajaksi.

Hyvää joulua ja riemukasta uutta vuotta kaikille!

Teemu Karttunen KOL:n lihan varajäsen

1 kommentti:

Tuomas Vanhanen kirjoitti...

”Tosi asia kuitenkin on, että Stora Enson pääasiallinen tehtävä on maksimoida osakkeenomistajiensa voittoa, eikä valtio pysty niin kauan kun se ei omista äänivallasta yli 50 prosenttia, muuttamaan yhtiön hallituksen päätöksiä.”

Tosiasiahan on, että ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten."

Suomen valtio omistaa Stora Enson äänistä 24,999 prosenttia ja lisäksi Kela on putiikin kolmanneksi suurin omistaja. Halutessaan valtio voisi siis kutsua yhtiökokouksen ja pyrkiä vaihtamaan tumpeloiksi katsomiaan hallituksen jäseniä. Eriasia on haluaako valtio näin toimia.


”Lievästi kannattavakin sellutehdas kannattaa ajaa alas, jos toimenpiteellä saadaan alennetuksi puun kysyntää ja sitä kautta suoraan alennettua puun hintaa.”

Toisekseen lievästi kannattavakin sellutehdas kannattaa ajaa alas, jos toimenpiteellä saadaan alennetuksi puutuotteiden ylitarjontaa ja sitä kautta nostettua myytävien tuotteiden hintaa.


”Mielestäni tiettyjen teollisuusalojen, ennen muuta paperiteollisuuden kohtuuttoman korkeat palkat verrattuna heikomman neuvotteluvoiman aloihin (esim. hoitoala, apteekkiala), ovat isoin syy miksi irtisanomisiin joudutaan.”

Käsittääkseni paperimiesten sinänsä valtaisat palkat näyttelevät kuitenkin melkoisen pientä osaa kokonaisuuden kannalta. Pikemminkin metsäteollisuuden rakenteellinen ylituotanto-ongelma on polkenut paperista saatavaa hintaa jo vuosikausien ajan. Viimeaikoina yhtiöt ovat vuoron perään tehneet omia johtopäätöksiään tilanteesta.


”UMP ilmotti suunnittelevansa noin miljardin euron sellutehdasinvestointia Venäjälle”

Näyttää tosiaan siltä, että itä-naapurin raaka-aineeseen kohdistuvat vientitullit houkuttelevat jalostamaan tuotteita pidemmälle Venäjän puolella. Vaihtoehtoisesti investointeja voi suunnitella jonnekin etelään, jossa puut kasvavat hippasen nopeampaa tahtia kuin täällä pohjoisessa.

Suomen kannalta laskennallisesti perin ongelmalliseksi voi muodostua, kun metsäteollisuuden hiipumisen myötä myös sellun valmistuksen sivutuotteena saatava bioenergiatuotanto ehtyy. Nythän uusiutuvalla energialla katetaan Suomen sähkön tuotannosta neljännes. Metsäteollisuus toki käyttää itse valtavan määrän energiaa, mutta se on myös erittäin merkittävä bioenergian tuottaja. Jos sellutehtaat lähtevät, niin luonnollisesti myös sivutuotteena syntyvä energia jää saamatta. Tällöin voi olla todella haastavaa päästä EU:n uusiutavan energian tavoitteeseen. Erityisesti, kun tavoite taitaa Suomen osalta muutoinkin muodostua korkealle tasolle.