Panin suurella ilolla huomiolle, että kolme toisen asteen sitoutumatonta opiskelijajärjestöä liittyivät siihen alati kasvavaan joukkoon nuoria, jotka vaativat aktiivisen kansalaisuuteen kasvattavien oppisisältöjen tuomista kouluihin. SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto ja OSKU haluavat kannanotossaan puolueet kouluihin.
Äänestysaktiivisuus laskee lehmänhännän lailla sitä mukaa, kun poliittisesti aktiivisia sukupolvia siirtyy rauhaisammille maille. Nuorten poliittisen kiinnostuksen puute ei kuitenkaan ole luonnonlaki, vaan asialle on onneksi tehtävissä paljon. Yksittäistä taikatemppua, jolla äänestysaktiivisuus saadaan uuteen nousuun, tuskin on olemassa. Tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa. Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Niklas Huotari nostaa yhdeksi keskeiseksi keinoksi koulujen tervejärkisen suhtautumisen politiikkaan:
"Tuokaa yhteiskunnallinen aktiivisuus kouluihin, puhukaa asiasta tunneilla ja
järjestäkää vaalipaneeleita sekä varjovaaleja. Kutsukaa ehdokkaita
kouluille ja pitäkää samalla huoli tasapuolisuudesta. Pyrkikää käymään
debattia asioista, jotka koskettavat nuoria. Näyttäkää, että
politiikka koskettaa meidän jokaisen elämää."
Kouluissa tapahtuvan kasvatuksen lisäksi lisäisin listan jatkoksi ainakin äänestysikärajan laskun, jotta nuoret pääsevät ajoissa kokeilemaan kouluissa opittuja taitoja. Alkajaisiksi äänestysikärajan alentamista voisi kirkkovaalien lisäksi kokeilla kunnallisvaaleissa ja laajentaa myöhemmin kattamaan muutkin vaalit, jos kokeilun tulokset ovat positiivisia. Nuoret osaavat 16-vuotiaana ottaa vastuuta monista suurista asioista, kuten peruskoulun jälkeisen opiskelupaikan valinnasta, joten äänestäminen onnistuu aivan taatusti, jos siihen vain annetaan mahdollisuus.
70-luvun ylipolitisoitumisesta seuranneen ja vuosikymmeniä kestäneen politiikan kyykyttämisen jälkeen tilanne on hiljalleen normalisoitumista. Politiikasta kiinnostunut nuori ei ole enää kavereiden mielestä friikki, vaan terveellä tavalla ympärillään tapahtuvista asioista kiinnostunut. Nyt sitoutumattomatkin nuorisojärjestöt ovat yksi toisensa jälkeen heränneet siihen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Demokratia ei toimi, jos ihmiset eivät edes äänestä. Nyt tarvitaankin tädiltä ja sediltä asennemuutosta. Meidän nuorien viesti on selvä: haluamme politiikan kouluihin!
P.S. Kelan suunnittelija Jouni Parkkonen paljasti Iltalehdessä opiskelijapiireissä levinneen julkisen salaisuuden (IL 14.8.2008). Opiskelija, jolta opintotukikuukaudet ovat loppumassa, voi kikkailla itselleen melkein 200 euroa. Jos viimeinen tukikuukausi on vaikkapa lokakuussa, opiskelija voi palauttaa kätevästi netissä takaisin alkuvuoden tukia saadakseen tukikuukausia uudelleen käyttöönsä. Tämän jälkeen tukea voi hakea uudestaan ja saada sen korotettuna. Kikkailun mahdollistaa elokuussa noussut opintoraha, jonka seurauksena syksyllä nostettu opintoraha on noin 39 euroa kevään opintorahaa suurempi. Ne jotka saavat muutettua kevään viisi tukikuukautta syksyn mallin mukaisiksi, ansaitsevat lähes 195 euroa. Kätevää kikkailua kun sen oikein oivaltaa, mutta mitä tämä kertoo sosiaaliturvajärjestelmästämme?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti