Tänä syksynä valitaan jälleen Suomen kuntien ylimmät päätöksentekijät. Suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä kunnat ovat keskeisessä asemassa. Lähes kaikki kiva, jonka hyvinvointivaltio kansalaisilleen tarjoaa, tuotetaan kuntien kautta. Jo sinänsä vahva kunnallinen itsehallinto on saanut entisestään vapauksia kuntauudistus PARAS-hankkeen kautta. Kunnat saavat jatkossa päättää, tuottavatko itse palvelunsa vai ostavatko ne yksityisiltä yrityksiltä tai vaikkapa naapurikuntien kunnalliselta liikelaitokselta. Luottamushenkilöiden työmäärä on lisääntynyt ja enää ei valtuustosalin penkkiin voi istahtaa kylmiltään.
Minusta kunnallisen päätöksenteon uhkakuvana on nähtävä päättäjien rakenteen yksipuolistuminen entisestään. Haastavan työn ja tasapainoisen perhe-elämän yhdistäminen kuntapolitiikkaan ei ole helppo tehtävä. Ellei meno muutu, kohta kuntien asioista päättäminen on kunnan omien työntekijöiden ay-toiminnan ja eläkeläisten harrastuskerhon välimuotoa. Tällaisen kehityksen ehkäisemiseksi esitän paria radikaalia uudistusta suomalaiseen kuntademokratiaan:
1.) KAIKISSA Suomen kunnissa tulisi siirtyä pormestarimalliin, jossa kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtäviä hoitaisi päätoiminen pormestari-nimikkeellä toimiva henkilö. Pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla esim. kunnallisvaalien yhteydessä. Nykyinen malli keskittää väistämättä valtaa kunnanjohtajan kautta virkamiehille. Demokraattisesti valittujen päättäjien on vaikea vaikuttaa valmisteluun. Lisäksi päätösten valmistelussa, toimeenpanossa ja kunnan yleisessä johtamisessa normaali poliittinen vastuu ei juurikaan toteudu. Myös isoimpien kaupunkien lautakuntien puheenjohtajat voisivat olla päätoimisia tai puolipäiväisiä. Keskisuuren suomalaisen kaupungin luottamuselimen tehokas johtaminen ei ole enää mahdollista harrastuspohjalta.
2.) Pormestarimallia tasapainottamaan tulisi valtuutettujen peräkkäisten toimikausien rajoittaminen. Peräkkäiset valtuustokaudet tulisi rajata kolmeen. Näin ollen kukaan ei voisi toimia yhtäjaksoisesti valtuustossa yli 12 vuotta. Tämän jälkeen pitäisi huilia ainakin yksi kausi. Monessa kunnassa ja monella alueella päätöksentekoa jähmettävät henkilöiden väliset ristiriidat. On myös kysyttävä, onko monta kymmentä vuotta luottamushenkilönä toimineella enää virtaa uudistuksiin ja rohkeisiin vetoihin. Kausien rajaaminen pakottaisi antamaan vastuuta enemmän nuorille.
3.) Kuntalakiin tulisi säätää mahdollisuus järjestää sitovia kunnallisia kansanäänestyksiä. Nyt mahdollisia ovat vain neuvoa-antavat. Halutessaan valtuusto voisi siirtää ristiriitaisen ja vaikean asian suoraan kansan päätettäväksi. Tällaisia kysymyksiä voisivat olla esim. kuntaliitos tai ydinvoimalan tulo kuntaan. Suorat kunnalliset kansanäänestykset lisäisivät läheisyysperiaatteen toteutumista paikallispolitiikassa. Lisäksi niiden mahdollisuus tasapainottaisi muiden uudistusten antamaa kuntapoliitikkojen vahvaa asemaa.
Nämä kaikki uudistukset voitaisiin toteuttaa tulevalla kunnallisvaalikaudella. Niiden avulla suomalaisten kuntien päätöksenteko loikkaisi kerralla hevoskärryajalta 2000-luvulle.
Antti Kurvinen
KOL:n liittohallituksen alue- ja kuntavastaava
Valtuutettu ja kunnallisvaaliehdokas
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Se tapa, että kuntavaalien tulosten perusteella valitaan käräjäoikeuksiin eri puolueiden edustajia lautamiehiksi loukkaa muita kuntalaisia. Käytännössä jokainen käräjäoikeuden istunto missä on lautamiehet päättämässä on poliittinen oikeudenkäynti.
Tuo malli jäytää Suomen oikeusjärjestelmän uskottavuutta.
Eikä sekään lisää poliittisen järjestelmän uskottavuutta, että yksi puolue on aina hallituksessa vaalien lopputuloksesta riippumatta. Muut on hallituksen rotaatiopuolueita. Eikö noita rotaatipuolueiden edustajia (kok.keskusta,sdp,vas.,vihr.) hävetä yhtään poliittinen roolinsa.
Ainoa eduskunnassa istuva puolue,joka ei tuohon rotaatiorooliin ole alistunut on Perussuomalaiset.
Lähetä kommentti