Opettaja-lehdessä 11/2008 lukion kieltenopettajat vaativat harkintaa uudistuksiin, joita kaavaillaan opetussuunnitelmaan ja ylioppilastutkintoon. Lukioon on ensi vuoden syksynä tulossa uusi suullisen kielitaidon kurssi, joka korvaa yhden nykyisistä syventävistä kursseista. Aluksi kurssi tulee olemaan vapaaehtoinen, mutta seuraavalla opetussuunnitelmakaudella pakollinen.
Opettajat pelkäävät, että kurssin tuoma lisätyö kieltenopettajille heikentää opiskelijan oikeuksia saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, kun opettajan aika menee opiskelijoiden suullisen kielitaidon testaamiseen. Uskoakseni opiskelijoille kuitenkin olisi suurta hyötyä suullisen kielitaidon kurssista, sillä muissa kursseissa painopiste on usein kieliopin oppimisella ja kirjallisen kielitaidon kartoittamisella, eikä suulliseen viestintään kiinnitetä riittävää huomiota. Opettajia huolestuttava työn määrän kasvun aiheuttama opetuksen määrän ja laadun väheneminen on osittain aiheeton. Suullisen taidon testaaminen on verrattavissa muiden kurssien kirjallisten töiden korjaukseen, mikäli tarvittavan tekniikan hyödyntäminen on mahdollista.
Suullisen kielitaidon kurssin pakollisuudessa on toisaalta puolensa, mutta pakollisuudella aiheutetaan se, että muiden pakollisten kurssien sisältö joudutaan käymään läpi lyhyemmässä ajassa. Mielestäni suullisen viestinnän kurssi voitaisiin pitää syventävissä opinnoissa, mutta sen tärkeyttä pyrittäisiin korostamaan sillä, että suullisen kielitaidon testaus tulisi valtakunnalliseksi ja kaikille kieltenopiskelijoille pakolliseksi osaksi ylioppilaskoetta, kuten KOL:n kannanotossa Suullinen kielitaito osaksi ylioppilaskoetta mainittiin.
Suullisen kielitaidon kokeen arviointitavan yhtenäistämiseksi tarkastustahon olisi hyvä olla ylioppilastutkintolautakunta tai muu vastaava taho. Suullinen kielitaito voitaisiin testata jo lukion viimeisen vuoden syksynä, eikä se näin ollen aiheuttaisi opiskelijoille lisästressiä kevään koitoksissa.
Kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen ilmaisee huolestuneisuutensa myös kieltenopiskelun vähenemisestä. Hänen mielestään tulisi painottaa opiskelijoilla kieltenopiskeluiden hyödystä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Jukarainen painottaa myös muiden kielten kuin englanti tärkeyttä, korostaen etenkin ruotsinkielen asemaa. Suomen ollessa kaksikielinen maa, osa väestöstämme on ruotsinkielistä ja on näin ollen oikeutettua saamaan palvelua omalla äidinkielellään. Kielen osaamattomuus heikentää sekä ruotsinkielisten oikeuksia sekä nuorien työllistymismahdollisuuksia.
Marjaana Hoikkala
KOL:n liittohallituksen varajäsen
Turun Keskustaopiskelijoiden vpj
Opettajat pelkäävät, että kurssin tuoma lisätyö kieltenopettajille heikentää opiskelijan oikeuksia saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, kun opettajan aika menee opiskelijoiden suullisen kielitaidon testaamiseen. Uskoakseni opiskelijoille kuitenkin olisi suurta hyötyä suullisen kielitaidon kurssista, sillä muissa kursseissa painopiste on usein kieliopin oppimisella ja kirjallisen kielitaidon kartoittamisella, eikä suulliseen viestintään kiinnitetä riittävää huomiota. Opettajia huolestuttava työn määrän kasvun aiheuttama opetuksen määrän ja laadun väheneminen on osittain aiheeton. Suullisen taidon testaaminen on verrattavissa muiden kurssien kirjallisten töiden korjaukseen, mikäli tarvittavan tekniikan hyödyntäminen on mahdollista.
Suullisen kielitaidon kurssin pakollisuudessa on toisaalta puolensa, mutta pakollisuudella aiheutetaan se, että muiden pakollisten kurssien sisältö joudutaan käymään läpi lyhyemmässä ajassa. Mielestäni suullisen viestinnän kurssi voitaisiin pitää syventävissä opinnoissa, mutta sen tärkeyttä pyrittäisiin korostamaan sillä, että suullisen kielitaidon testaus tulisi valtakunnalliseksi ja kaikille kieltenopiskelijoille pakolliseksi osaksi ylioppilaskoetta, kuten KOL:n kannanotossa Suullinen kielitaito osaksi ylioppilaskoetta mainittiin.
Suullisen kielitaidon kokeen arviointitavan yhtenäistämiseksi tarkastustahon olisi hyvä olla ylioppilastutkintolautakunta tai muu vastaava taho. Suullinen kielitaito voitaisiin testata jo lukion viimeisen vuoden syksynä, eikä se näin ollen aiheuttaisi opiskelijoille lisästressiä kevään koitoksissa.
Kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen ilmaisee huolestuneisuutensa myös kieltenopiskelun vähenemisestä. Hänen mielestään tulisi painottaa opiskelijoilla kieltenopiskeluiden hyödystä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Jukarainen painottaa myös muiden kielten kuin englanti tärkeyttä, korostaen etenkin ruotsinkielen asemaa. Suomen ollessa kaksikielinen maa, osa väestöstämme on ruotsinkielistä ja on näin ollen oikeutettua saamaan palvelua omalla äidinkielellään. Kielen osaamattomuus heikentää sekä ruotsinkielisten oikeuksia sekä nuorien työllistymismahdollisuuksia.
Marjaana Hoikkala
KOL:n liittohallituksen varajäsen
Turun Keskustaopiskelijoiden vpj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti